Road Trip Pohjoiseen

26/08/2016 - 11/09/2016

Toteutimme haaveilemamme road tripin pohjoiseen elo-syyskuussa 2016. Kyseessä oli ihka ensimmäinen matkailuautomatkamme. Kilometrejä matkalta kertyi yli 4 000, ajotunteja 70h ja olimme tien päällä yhteensä 2,5 viikkoa.

Näimme paljon upeita paikkoja ja maisemia, emmekä olisi millään malttaneet palata kotiin. Matkailuautoilu ja sen mahdollistama vapaus ja aikatauluttomuus oli juuri niin ainutlaatuista, kuin olimme aina ajatelleetkin.

Löydät alta paljon tietoa reissustamme ja voit lukea matkatarinamme myös 5-sivuisena juttuna Caravan-lehden numerosta 2/2017. Koostin matkaltamme myös kahdeksanosaisen ROAD TRIP POHJOISEEN -videosarjan YouTube-kanavalleni nimeltä PIIIA.

REITTIMME LOFOOTEILLE:

Ajelimme Suomen ja Pohjois-Ruotsin läpi Pohjois-Norjan Lofooteille, josta jatkoimme Tromssan kautta Kilpisjärvelle ja teimme myös Suomen Lappiin pienen tutustumiskierroksen. Matkan pääkohteemme sijaitsivat Lofooteilla, joten suunnittelimme menoreitin vain sen perusteella mistä olisi hyvä ajaa kohti Lofootteja.

Pohjois-Ruotsin läpi ajaessa matkan varrelle osuu kätevästi Abiskon kansallispuisto. Sitä suosittelen lämmöllä - ehdottomasti pysähdyksen ja käymisen arvoinen. Lofooteilta pois päin emme taas halunneet ajaa täysin samaa reittiä takaisin Suomeen, joten päätimme piipahtaa Tromssassa, jonka jälkeen palasimme Kilpisjärven kautta Suomen Lappiin.

Autolla Lofooteille - Road trip pohjoiseen

MATKA-AJANKOHTA:

Elokuun loppupuoleen ja syyskuun puoliväliin sijoittunut ajankohtamme oli oiva valinta - esimerkiksi Lofooteilla turistikausi oli jo hiljentynyt: saimme ajella rauhassa ja parkkipaikat olivat lähes aina ihan tyhjiä. Kesällä nuo pikkuruiset kadut olisivat varmasti paljon ruuhkaisemmat! Jos suuntaat Lofooteille ja pystyt itse valitsemaan matkan ajankohdan, suosittelen syyskuun alkua.

BUDJETTI:
MITÄ MAKSOI MATKA LOFOOTEILLE?

Lähtökohtanamme oli tehdä mahdollisimman edullinen reissu. Teimme kaikki ruuat pääosin itse matkailuautossamme, ostimme ruokavarastot jo Suomen ja Ruotsin puolilla täysiksi ja nukuimme puskaparkeissa niin paljon kuin mahdollista.

Suurin menoerä oli oikeastaan polttoainekulut. Diesel tuli lopulta maksamaan yli 4 000 ajokilometriltämme yhteensä 560 euroa. Olimme etukäteen ajatelleet välttelevämme Norjan puolella tankkaamista, mutta lopulta bensa-asemia tulee niin harvoin vastaan, että on pakko tankata melkein aina kun näkee sellaisen.

Ruoan osalta kävimme Norjassa kaksi kertaa ulkona syömässä ja silloinkin turistikauden päättymisen takia piti mennä siihen ravintolaan, joka edes oli avoinna. Toisessa ravintolassa oli aika suolaiset turistihinnat, mutta toinen oli yllättävänkin edullinen. Eli vaikka Norjaa pidetään kalliina maana, niin me kyllä selvisimme silti suhteellisen edullisesti.

Yöpymisestä tuli pieniä kuluja, kun päädyimme leirintäalueille kaksi kertaa - ensimmäisen kerran Ruotsissa ja toisen kerran Norjassa. Silloinkin ainoastaan tarpeiden pakosta: halusimme päästä lataamaan kameran akkuja tai tyhjentämään vessaa ja täyttämään puhdasta vettä. Noissa paikoissa koimme sitten parhaaksi jäädä samalla leirintäalueelle yöksi.

Ruotsissa yövyimme Björklidenin leirintäalueella lähellä Abiskon kansallispuistoa. Siellä yöpyminen oli hintavampi (40e), kun taas Norjan leirintäalue Lyngvaer Bobilcamping oli paljon edullisempi (20e). Suomen puolella yövyimme yhden yön ABC:n matkaparkissa ABC Tupoksella (4,50e) ja sekin oli kätevä tapa saada nopeasti ja helposti kameran akut täysiksi yön aikana.

Matkailuautolla Lofooteille - Road trip pohjoiseen

KIELET & VALUUTAT:

Käytimme ja pärjäsimme pääosin englannin kielellä - ja jossain tilanteissa turvauduimme myös ruotsin kieleen. Maksamiseen käytimme pelkästään korttia. Lofooteilla olisi kuitenkin hyvä olla käteistä mukana, sillä monessakaan paikassa ei oteta korttimaksuja vastaan. Lähimmät pankkiautomaatitkin ovat kaukana, pitkän ajomatkan päässä vain isommissa kylissä.

MATKAILUAUTOPALVELUT:

Ruotsissa ja Norjassa kemikaalisen vessan tyhjennyspaikat ja veden täyttöpaikat ovat merkitty tienviitoilla. Se on kivaa ja helppoa - aikaa säästyy paljon, kun pystyy ajon aikana vain bongailemaan tienviittoja ja palvelumahdollisuuksia. Suomen puolella meneekin sitten paljon enemmän aikaa palveluiden etsimiseen. Täällä niitä ei ole kovinkaan selkeästi merkattu - jos ollenkaan.

AJAMINEN LOFOOTEILLA:

Yritimme etukäteen etsiä tietoa Norjan tie- ja tunnelimaksuista, sitä kuitenkaan hirveästi löytämättä. Ajon aikana me sitten huomasimme, ettei tunnelimaksuja ollut ollenkaan ajamallamme reitillä. Pisin tunneli reitillämme oli 6,5 kilometriä, ja tunnelit tosiaan kulkevat välillä myös meren alla! Ainoastaan yhdessä kohdassa törmäsimme tiemaksupaikkaan ja sekin toimii niin, että lasku tulee kotiin maksettavaksi rekisterinumeron perusteella. Meille sitä tosin ei ole vieläkään tullut, vaikka matkasta on jo 1,5 vuotta. Tiemaksuihin voi toki myös varatua ennakkoon esim. AutoPASS:lla.

Norjan teiden mutkaisuus pelotti minua tosi paljon etukäteen, koska kärsin helposti matkapahoinvoinnista. Otin mukaan apteekista hankitut Sea-Band -matkapahoinvointirannekeet. Niiden avulla ja sillä, että toimin itse Norjan teillä kuskina, selvisi kyllä hyvin, vaikka tiet olivatkin mutkaisia.

Tiet olivat etenkin Lofootti-osuudella tosi kapeita, pääosin siellä oli yhden auton levyinen kaista ja tasaisin väliajoin ohitus- ja kohtaamispaikkoja, joihin toinen aina väisti toista. Paikalliset väistivät tosi hyvin matkailuautoa ja päästiin ajelemaan sulavasti eteenpäin. Monet sillat ovat myös yksikaistaisia ja toimivat liikennevaloin päästäen autoilijoita vuorotellen eri suunnista ylittämään siltaa.

Muutamilla rannoilla ja parkkipaikoilla oli vaihtelevia käynti- tai parkkimaksukäytäntöjä. Alueella olevassa postilaatikossa oli lappuja, joihin olisi kuulunut kirjoittaa oma tuloaika ja suunniteltu lähtöaika - ja sen jälkeen maksu olisi tiputettu käteisenä laatikkoon. Emme tienneet olivatko ne turistikauden ulkopuolellakin käytössä, mutta emme ainakaan nähneet kenenkään käyttävän niitä. Kesäaikaan kannattaa kuitenkin varautua myös niihin ja varata kolikkoja sitäkin varten mukaan!

YÖPYMINEN LOFOOTEILLA:

Kahta aiemmin mainitsemaani leirintäalueyötä lukuunottamatta puskaparkkeilimme. Lofooteilla oli tosi hyvin kaikkia parkkipaikkoja ja levähdysalueita rantojen ja muiden tuntumassa, mutta suurimmaksi osaksi ne oli tarkoitettu lyhytaikaisiin pysähdyksiin. Nyt turistikauden ulkopuolella niillä pystyi hyvin viettämään kyllä myös öitä. Oli upeaa herätä mahtaviin hiekkaranta ja vuori -maisemiin!

Puskaparkkeillessa meillä oli tosi turvallinen olo, eikä meitä pelottanut yhtenäkään yönä turvallisuutemme puolesta. Ainoat ulkoa kuuluneet äänet olivat peräisin lampaista, jotka kiertelivät ja määkivät auton ympärillä öisinkin! :D